Monet Facebook-kavereistani kyseenalaistavat halpatuotantoangstini jatkuvasti. Miksi vaatteista pitäisi maksaa paljon, kun niistä voi maksaa vähän? Eikö ole hienoa, että halpatuotannon myötä köyhilläkin on varaa ostaa uusia vaatteita? Halpatuotantovastaisuuteni pohjalla on kolme syytä.
Ensinnäkin vihaan kertakulutusta. Halpatuotantofirmat tuottavat mallistoja toisensa perään ja kun vaatteet ovat halpoja, niitä käytetään helposti 1-2 kertaa (jos sitäkään) minkä jälkeen vaate on joko pois muodista tai käyttökelvoton huonon laadun vuoksi. Mitä enemmän vaatteita tuotetaan, sitä enemmän niitä menee roskiin ja sitä enemmän luonto kärsii.
Toisekseen sellainen pieni asia kuin ihmisoikeudet. On turha vedota siihen, että vaateteollisuus mahdollistaa näille ihmisille vaihtoehdon pärjäämiselle kun tosi asia on se, että mitä huonommin maassa on asiat, sitä halvempaa on työvoima. Tehdastyö voi toki olla vaihtoehto jollekin vielä huonommalle, mutta harvassa halpatuotantotehtaassa on kuitenkaan kyse muusta kuin orjatyöstä.
Kolmas syy on Suomen työllisyys ja hyvinvointivaltio. Haluan tukea niitä, joiden työstä maksetaan verot Suomeen ja niillä veroilla maksetaan minun lapseni koulunkäynti ja terveydenhuolto.
En suinkaan halua, että kaikki tehtaat Aasiassa ja Afrikassa suljetaan. Haluan, että H&M ja kumppanit alkavat tuottaa vähemmän mallistoja ja vähemmän vaatteita, panostavat laatuun ja maksavat työntekijöilleen enemmän palkkaa. H&M tuottaa mallistoja 2000-4000 erilaisen vaatteen verran vuodessa. Pelkästään Suomessa kyseinen firma lahjoitti vuonna 2013 46073 vaatetta hyväntekeväisyyteen (missä ei toki ole mitään väärää, mutta nämä olivat virheellisiä tai mallikappaleita) ja 6200 kiloa päätyi jätteenpolttolaitokselle.
Ihmisten tietoisuus lisääntyy ja kuluttajat onneksi ovat alkaneet kyseenalaistamaan halpatuotantofirmojen toimintatapoja. H&M on julkaissut Conscious-malliston, joka on kyllä omasta mielestäni naurettavuuden huippu. Vaatemallisto on tehty vastuullisista materiaaleista (ainakin osittain, mutta naurettavalla tasolla kun vertaa esim. suomalaiseen Pure Waste-tuotantoon) mutta tuotanto on tapahtunut samoilla tehtailla kuin muidenkin mallistojen.
Halpatuotantoa hankkiessaan kannattaa muistaa myös se, että kun tuotantomäärät ovat suuria niin vaatteista saattaa olla myös myrkkyjä. Vuonna 2011 Greenpeace löysi 4/6 Henkkamaukan vaatteista kiellettyä nonyylifenolietoksylaattia, joka hajoaa vedessä erittäin myrkylliseksi nonyylifenoliksi. Tämä tapahtui SEN JÄLKEEN kun vastuullinen H&M kielsi käyttävänsä moista myrkkyä. Kun vaatteet ovat myrkyllisiä, leviää myrkyt meihin, lapsiimme, pohjavesiimme, ruokaamme ja mihin vain ikinä voimme kuvitella. Ja vaikka meidän lapset ja me olisimme juuri nyt terveitä, ei kukaan tiedä mitä nämä myrkyt aiheuttavat pitkällä aikavälillä.
Lisäksi kyseenalaistan sen, että H&M lupaa tehdä sitä ja tätä ja tota siihen ja siihen vuoteen mennessä. Miksi ihmeessä niistä asioita ei tehdä tässä, nyt ja heti? Siksi, koska raha puhuu ja ihmiset (sekä vaatteiden valmistajat ja ostajat) ovat näille firmoille toissijaisia asioita.
Tämän kirjoituksen pohjana on käytetty Huili-lehden artikkelia H&M Enkeli vai paholainen, jonka on kirjoittanut Riikka Suominen ja se on julkaistu numerossa 1/2015.
Pitkälti samaa mieltä. Toivoisin kiinnitettävän enemmän huomiota myös materiaaleihin ja niiden tuottamiseen. Itseompelussa ja eurooppalaisessa työssä ratkaistaan jo monta ongelmaa, mutta myös kankaiden tuotannon tulisi olla vastuullisempaa; kemikaalit, mistä raaka-aineet tuodaan (tunnemme kaikki puuvillavaltioita), ylijäämän hyödynnys, vesi.
VastaaPoistaKotiompelu tosiaan ei ole mikään ratkaisu ongelmaan ja siinäkin monesti päädytään kangashamstraukseen ja tekemään vaatteita, jotka eivät välttämättä päädy käyttöön sen enempää kuin halvat valmisvaatteet. Toki ompelu itsessään on toisille terapeuttista :) Itse toivoisin tulevaisuudessa ompelijana kehittyväni enemmän siihen suuntaan, että osaisin korjata vaatteita ja tehdä vanhasta uutta. Itse olen säästänyt kaikki tilkut ja saumurijätteet, mitä ompeluni tuottaa ja ne ovat päätyneet uusiokäyttöön, mutta tiedän ettei kaikki todellakaan toimi näin. Kotimaisessa ja eurooppalaisessa tuotannossa näen hyvänä puolena pienemmät tuotantomäärät ja tarkemman valvonnan, eli esimerkiksi EU-alueella on hankalampaa rikkoa ympäristölakeja kuin Aasiassa. Puuvillan tuotanto harmi kyllä tapahtuu pääasiassa Euroopan ulkopuolella. Suomessa käsittääkseni yksi varteenotettava vaihtoehto olisi hamppuviljely ja hampusta kankaantuotanto, mutta tässä(kin) ilmeisesti Suomen byrokratia lykkää kapuloita rattaisiin? Ylijäämän hyödynnystähän suomalainen Pure Waste on lähtenyt hienosti kehittämään mutta tärkeätä olisi myös, ettei ylijäämää syntyisi. Nurmellahan on aivan loistavia Zero Waste-vaatteita. Iso kiitos vielä kommentistasi :)
PoistaIhan samaa mieltä! Näen kotiompelun yhtenä isona plussana sen, että pystyy tuottamaan näitä "Euroopassa tuotettuja vaatteita" sekä muita tuotteita edullisemmin -- kaikilla kun ei ole varaa maksaa kaikesta suomalaisille tai edes niille portugalilaisille.
PoistaTuo turhaan askartelu/ompelu/muu väertäminen on kyllä ihan totta ja hyvin ikävää minusta. Sitä näkee todella usein, että askarrellaan maailmanpelastusfiiliksissä, mutta todellisuudessa saadaan aikaan vain lisää roskaa ja kertakäyttökamaa, pahimmassa tapauksessa vielä kiinamateriaaleista. Tämä liittynee siihen, että käsityöt alkavat olla trendi ja on kivaa tehdä kaikkea turhaa, ihan vain tekemisen ilosta. Minusta olisi mahtavaa, jos ihmiset voisivat toimia tavoitteellisemmin ja miettiä, mitä toiminnallaan todellisuudessa saavat aikaan, viitsiä ja uskaltaa miettiä sen verran. Tämä koskee muutakin kuin vain käsitöitä.