Näytetään tekstit, joissa on tunniste luomu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luomu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Luomusta


Päädyin töissä jälleen kerran mielenkiintoiseen mutta onneksi varsin lyhyeeseen keskusteluun luomusta. Luomun syönti on kieltämättä tällä hetkellä hieman sellainen hipsteri-ilmiö, mutta toisaalta tämä on positiivinen asia. Ainakin omalla kohdallani kun olen kokenut luomutuotteiden maistuvan paremmalle kuin ei-luomujen. Toki voihan siinä olla osansa sitä kuuluisaa lumevaikutusta. 

Keskustelun aiheena oli se, kuinka luomulla ei pelasteta maailmaa. En todellakaan ole asiasta eri mieltä. Jos kaikki söisivät luomua, ei ruoka maailmassa yksinkertaisesti riittäisi ja tehotuotannolla ja geenimuunnellulla ravinnolla voisimme ratkaista nälänhädän.  Paitsi että. Meillä on geenimuunneltua ja tehotuotettua ruokaa, mutta olenko ymmärtänyt oikein, että meillä on myös nälänhätää? 

Jos uskoisin, että tehotuotannolla ja geenimanipulaatiolla oikeasti olisi hyvät tarkotusperät, niin ehkä jopa kanntaisin moisia vaihtoehto. Mutta, kaiken takana on raha. Halutaan luoda tuotannoltaan halvempaa ruokaa enemmän niitä varten, joilla on rahaa ostaa enemmän ruokaa määrällisesti kun ruoka on halvempaa. Ja näkyykö se tehotuotanto ja geenimanipulaatio edes ylipäätään kuluttajalle tai edes ruoan tuottajalle vai kerääkö isot yhtiöt entistä enemmän voittoa?

Tehotuotettu ruoka päätyy juurikin niille lautasille, mistä se heitetään roskiin. Samasta syystä en koe, että ruoka on liian kallista. Iso osa meistä suomalaisista on ylipainoisia ja voisimme syödä määrällisesti vähemmän ja laadullisesti paremmin. Kun määrästä vähentää ja laadussa parantaa on lopputulos lompakolle sama mutta elämänlaadulle eri. 

Meillä käytetään jatkossakin niitä herkästi pilaantuvia luomutuotteita. Ja entistä enemmän lähituotteita. Lautasemme sisältä on pääosin kausipainotteinen ja kotimainen. Heitämme ruokaa koko ajan vähemmän roskiin. Ostan vähemmän ettei ruoka pilaannu kotiimme. Pyörällä lähikauppaan ostamaan lähituotettua luomua on paras ratkaisu.




Niin, eikä meidän perhe asioi Lidlissä. Koska vaikka S- ja K-ketjut ovat itse saatanasta, niin haluan kannattaa kotimaista työtä. S-marketin rahat jäävät Suomeen, Lidlin eivät. Vaikka kuinka suomalaisia tuotteita siellä hyllyissään myisivät. Lisäksi arvostan sitä, että S-market ja K-kauppa työllistävät enemmän suomalaisia kun käyttävät hyllyttäjiä mitä Lidlissä taas ei tapahdu. Toki me kuluttajat sitten maksamme osa siitä korkeammilla hinnoilla.  Mutta ruoan suhteen kannatan samaa linjaa kuin kulutustavaroiden. Mielummin vähän ja kallista kuin liikaa halvalla.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Kotimaista luomukosmetiikkaa

En ole mikään kosmetiikka-alan asiantuntija enkä todellakaan osaa lukea INCI-listoja. En tiedä, mikä aine on lattianpuhdistusainetta vastaavaa, mutta sellaista kuitenkin kuulemma käytetään joissakin meikkivoiteissa ja vastaavissa. En myöskään tiedä mitkä aineet löytyvät suoraan luonnosta ja mitkä ovat kemiallisesti tuotettuja. Tästä syystä arvostan sertifikaatteja.

Olen jo kymmenisen vuoden ajan panostanut naamarasvoihini. Aluksi ostin Dioria ja Lancomea, nyt lopullisen ekoherätyksen myötä ostan lähinnä luomusertifikaatin omaavia tuotteita. Olen aina tykännyt purkeista ja purnukoista, nykyään yritän kuitenkin ostaa määrällisesti vähemmän kuin aiemmin. Periaatteella, että kun yksi loppuu niin sitten vasta uusi tilalle. Toki välillä on alennusmyyntejä, joista tulee hamstrattua tuotteita, edelleenkin. 

Kun luomupuolen lisäksi haluan ostaa kotimaista, ei vaihtoehtoja ole liiaksi. Tiedättehän periaatteen työ luo työtä ja jokainen kotimainen työpaikka on tällä hetkellä tarpeen.  Onneksi tämä yksi kotimainen on osoittautunut varsin hyväksi sarjaksi. Kyseessä on Mia Höytön kosmetiikkasarja, kotimainen ja luomusertifikaatilla. En kylläkään ole ottanut mitään ennen ja jälkeen-kuvia, mutta en myöskään ole huomannut naamani rypistyneen viime aikoina mitenkään poikkeavan nopeasti.

Tällä hetkellä itselläni on käytössä kasvovesi, kosteusvoide, seerumi ja silmänympärysvoide.
 


Kasvovettä käytän iltaisin puhdistuksen jälkeen. Kyseinen kasvovesi jättää raikkaan tunteen ja haihtuu nopeasti. Eikä ärsytä ihoa.
 
 
Kosteusvoidetta käytän myös iltaisin sen ollessa koostumukseltaan melko paksu ja hieman hitaasti imeytyvä. Aamuisin käytän vielä Lumenea. Voide kosteuttaa hyvin eikä ärsytä ihoa.

 
Seerumi on kieltämättä lempituotteeni. Koostumus on kevyesti vaahtoutuva ja nopeasti imeytyvä. Laitan seerumia aamuin illoin koska tykkään sen raikkaasta vaikutuksesta.

 
Silmänympärysvoide on hieman paksumpaa kuin Lancomen vastaavat mutta lopputuloksena silmänympärysiho tuntuu kevyeltä ja kosteutetulta.  
 
Tässäpä tämä, ensimmäinen positiivinen kosmetiikka-arvosteluni. En osaa kovin hyvin kuvailla mitä mikin tuote tekee. Omat kappaleeni olen ostanut Weecos.comista. Lisää tuotteista voi lukea täältä.



torstai 9. lokakuuta 2014

Mysliä

Viime viikot ovat menneet kuin usvassa, mies oli reissussa viikon ja samalle viikolle osui pari vuorokauden mittaista työpäivää. Siitä onkin sitten toivuttu hetki jos toinenkin.

Unohdin aloittaa lihattoman lokakuun vieton ja päätin samalla siirtää lihattoman kuukauden viettämisen parempaan ajankohtaan, luettuani suomalaisen lihatuotannon "ahdingosta" kun karja pitäisi ottaa sisälle ja samalla ihmiset säästävät lihansyönnissä. Samassa tekstissä avauduttiin myös ulkomaisen lihan syönnistä, mutta sen suhteen ei tarvitse tuntea huonoa omaa tuntoa. Meillä kun syödään vain kotimaista lihaa. Pekonitkin jäävät nykyään melko usein kauppaan kun liha lähtetään Ruotsiin pekonisoitavaksi.

No mutta, on jo jonkin aikaa pitänyt esitellä hyvä luomumysli, joka ei kyllä ole aivan niin suomalaista tuotantoa kuin tuollainen mysli voisi olla. Mutta hyvää kuitenkin ja luomua. Tätä maustamattoman jogurtin kanssa.




maanantai 8. syyskuuta 2014

Miten on varaa syödä luomua osa 1

Vastaus: panostamalla kauden tuotteisiin.

Tällä hetkellä kesäkurpitsaa on tarjolla yllin kyllin ja koska se on tämän kauden vihannes, saa sitä kilohinnaltaan nyt halvemmalla kuin esimerkiksi alkukesästä. Kesäkurpitsaa on myös todella helppo kasvattaa itse ja yksi taimi tuottaa monta kurpitsaa.

Meillä on ollut tarjolla kesäkurpitsaa yllin kyllin ja lykkään sitä mukaan kaikille vieraille. Osa on kasvanut liian isoksi ja maku on siitä syystä kärsinyt. Isoimmat olen pilkkonut silpuksi ja tehnyt keittoa ja pakastanut litran Minigrip-pusseissa. Näin sitten talvella on helppo napata pakkasesta pussi ja tehdä keittoa tai pyrettä.


Helpon keiton saa muokkaamalla seuraavaa ohjetta itse oman makunsa mukaan: 
N. 400g kesäkurpitsaa pilkotuttuna
Kaksi keskikokoista sipulia
Kaksi kynttä valkosipulia
Tuorejuustoa 250g
Ruokakermaa 1 dl
Vettä ja mausteita oman maun ja haluamansa keiton sakeuden mukaan. 

Kuullotan kurpitsanpalat ja sipulit öljyssä, jonka jälkeen laitan ne kattilaan johon lisään n. 2dl vettä, tuorejuuston ja kerman. Lopuksi soseutus sauvasekoittimella.  Nyt olen lisännyt mausteeksi Tannisen valkosipulihilloketta 2 ruokalusikallista. Suolaa en lisää ruokiin enkä tykkää käyttää mausteliemikuutioita. Syöjistä riippuen lisään esimerkiksi chiliä. Tänään laitoin muutaman omenan joukkoon. Ja hyvää tuli. Tässä siis yksi hyvä keino saada helpolla halpaa luomua. 



tiistai 1. heinäkuuta 2014

Viisi tapaa säästää ruokakustannuksissa

1. Osta vain se mitä tarvitset. Joo, se kolme proteiinijuomaa yhden hinnalla on tosi hyvä tarjous, mutta osta ne juomat vain jos ihan varmasti juot ne.



2. Älä heitä mitään ruokaa roskiin. Itselläni tämä on ongelma. Vaikka kuinka yrittää, niin aina sinne jääkaappiin unohtuu jotain jonka sitten joutuu heittämään roskiin ja tämä harmittaa. Tänään keksin, että voisin ottaa käyttöön säännöllisen viikonpäivän, jolloin tarkistan ettei jääkaapissa ole mitään vanhaksi menevää ja sitten riskialueella olevista tehdään ruokaa tai syödään ne suoraan pois. Jutun kuvat kertovat tapauksesta, jossa jääkaapista löytyi keitettyjä perunoita, jauhelihaa ja suolakurkkuja jotka olivat jääneet pariksi päiväksi  metalliseen säilykerasiaan epähuomiossa lillumaan. Ja salottisipulitkin alkoivat nuhjaantua.



3. Osta kausituotteita. Appelsiini on Suomessa eri aikaan halvempaa kuin kotimainen kurkku. Vertaa hintoja ja osta sitä mikä on milläkin hetkellä suhteessa halvinta. Suomessa julkaistaan myös Satokausikalenteria, mistä näkee suoraan mitä vihanneksia, juureksia ja hedelmiä kannattaa milloinkin ostaa. 


4. Säilö kausituotteet ja tee isompia määriä ruokaa joista sitten laitat osan pakkaseen. 


5. Panosta laatuun, älä määrään. Samalla kun kauhistelemme ruokakorin hintoja, on meillä täällä Suomessa enemmän ylipainoisia kuin ikinä. Terveellinen, ravitseva ja täyttävä ruoka ei ole suoraan suhteessa määrään. Jauhohöttö ei täytä samalla tavalla kuin proteiinipitoinen ruoka. Kasvava nuori on totta kai eri asia kuin yli kolmekymppinen toimistotyötä tekevä aikuinen ja he siis todellakin tarvitsevat eri määrän ruokaa päivän aikana. 

Mutta siis, nämä viittaavaat siihen miksi meillä on rahaa ostaa luomua. Toki on paljon muitakin syitä ja se mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. 

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Papua papua


En ole ostanut lapselle kovinkaan paljon Papun vaatteita. Lähinnä siksi, että ne on tehty Portugalissa. Tai siis, jotain kai ommellaan Suomessa tai ainakin ommeltiin, mutta suurin osa tulee käsittääkseni Portugalista. Viime kesänä ostin Nappikaupunki-mekon. Sen jälkeen en ole ostanut mitään ennen kuin nyt, kun alkuvuodesta ostin lapselle rusettipipon ja sitten myöhemmin itselleni. Sitten ostin itselleni aikuisten hupparin, joka oli kyllä niin pehmeää gollegea, että olisi tehnyt mieli nukkua se päällä. Alkuviikosta kävimme Tampereella ja päädyin ostamaan Kehräsaaren Kuopuksesta lapselle Papulta Tikku-paidan ja Metsänpoikanen baggy-housut. 

Samaa pehmeää gollegea nämä lastenvaatteet kuin oma hupparinikin.  Kangas on sertifikoitua luomupuuvillaa jolla on OEKO-TEX® Standard 100 sertifikaatti, joka takaa, ettei tuotteissa ole haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Lapselleni en muuta haluaisikaan päälle laittaa. Testattuja kankaita tai sitten niin käytettyjä, että pesukertoja on useampi kymmenen takana. En tiedä olenko hysteerinen tämän asian suhteen, mutta itse iho-ongelmista ikäni kärsineenä pyrin tekemään kaikkeni ettei lapselleni käy samalla tavalla. Tästäkin syystä käytämme mahdollisimman hajusteettomia pesuaineita emmekä käytä ollenkaan mm. huuhteluainetta. En voi omalla kohdallani edes vedota siihen, että ei niitä kankaita ennenvanhaankaan testattu ja ihan hyvä minusta tuli, kun ei tullut. Kuiva ja atooppinen iho ei ainakaan mennyt parempaan kemikaalialtistuksilla. Onneksi tällä hetkellä lastenvaatteissa on luomu- ja oeko-testattuja vaatteita runsain määrin saatavilla ja monet niistä ovat vielä varsin tyylikkäitä. 

Niin ja musta on hyvä väri taaperolle, joka konttaa ja könyää.





sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Luomulaatikko


Pirkanmaan alueella toimii mahtava ruoan (tai ruuan, ks. täältä) kotiinkuljetuspalvelu, Luomulaatikko. Itse tutustuin tähän kun lapsi lähestyi soseikää ja päätin haluavani ruokkia häntä ensisijaisesti luomuruualla. Olen itse aiemminkin pyrkinyt ostamaan luomua, jos sellainen vaihtoehto on ollut saatavilla. Noudatin tätä myös opiskeluaikanani, jolloin kuukauden ruokabudjetti oli pahimmillaan 7 euroa, onneksi yleensä kuitenkin keskimäärin 50 euroa. Ajoittin mietin vieläkin, miten tuolloin pärjäsin, mutta painoindeksi oli 19 ja kouluruokaa ei laskettu tuohon 7 euroon. Lisäksi kesätyöpaikassa oli tuon pahimman köyhyyden aikaan päivittäin kahvitarjoilut pullineen. Eipä tarvinnut rahaa tuhlata työpaikkaruokaan.

No, mitään sädekehää en asian suhteen halua kiilloitella, kunhan nyt vain toin esiin sen, ettei se AINA ole rahasta kiinni (joskus kylläkin, enkä itse sen seitsemän euron kuukauden aikana kyllä ostanut luomua vaan söin kaapista säilykkeitä). Luomuruokaan panostaminen on kuitenkin kiinni myös valinnoista. Yksi tärkeä valinta on se, ettei heitä ruokaa roskiin vaan ostaa vain sen mitä syö.

Eräs tutttuni avautui minulle jokin aika sitten, että helppoahan se on luomua syödä, kun on rahaa. Kerroin, että meillä menee  n. 100-200 e viikossa ruokaan ja siinä on paljon sellaista turhaa, mistä voisi luopua (esim. karkkeja, energiajuomaa ja alkoholia). Tähän minulle kommentoitiin, että heillä on huonon työtilanteen vuoksi rahaa ruokaan 100 euroa kuussa, jolloin kyllä ymmärrän ettei rahaa riitä luomuun vaan ostetaan sitä mitä sillä saadaan. Toisaalta heillä kyllä riittää rahaa pari kertaa kuussa baarireissuihin. Nämä ovat siis niitä valintoja. Itse pistän rahani mielummin hyvään ruokaan kuin baariin, mutta tottakai jokainen tekee omat valintansa itse. Toisille on tärkeää päästä ulos kerran, pari kuussa eikä siinä ole mitään väärää. Mutta ei siinäkään ole mitään väärää jos sen rahan laittaa mielummin luomuruokaan ja kotimaisiin tuotteisiin.






Mutta takaisin Luomulaatikkoon. Laatikosta saa tilattua kotiinkuljetuksella kerran viikossa ruoat. Toimituspäivä määräytyy asuinalueen mukaan. Valikoimaa löytyy, mutta ei toki kaikkea mitä haluaa ja juuri haluamaansa merkkiä. Valikoima vaihtelee, välillä on tuoretta lihaa ja välillä ei. Valikoima myös vaihtelee kysynnän mukaan. Meillä yksi lempituotteista oli paistopisteen patonki, joka yllättäen poistui valikoimasta. 

Luomulaatikolla on nimensä mukaisesti luomutuotteita täynnä olevia laatikoita joissa on valikoima vihanneksia, hedelmiä, juureksia tai kaikkia sekaisin. Tuotteiden hinnat vaihtelevat sesongin mukaan. Lähes kaikki tuotteet saa ostettua erikeen, mutta laatikossa hinta voi olla halvempi eikä kaikkea tarvitse näpytellä ostoskoriin erikseen. Nyt valikoimiin on tullut myös aterialaatikot, joissa on valmiina resepti ja raaka-aineet ruoalle. 


Huono puoli nettikaupassa on se, että joskus tavaraa puuttuu tai tilaamani tuote on loppunut. Luomulaatikon kanssa ajoittain näitä on sattunut, mutta eipä ne mitään maailmanloppuja ole olleet. Nyt viimeksi miniappelsiinit olivat loppuneet, joten saimme appelsiineja. Joskus jotain on kokonaan unohtunut. Tämä on joka kerta korjattu hienosti antamalla hyvityskoodi seuraavaan tilaukseen. Luomulaatikkoa pyörittää Tila Kaupungissa niminen yritys, itse myymälä löytyy Tampereen keskustasta. 


Valikoimista löytyy kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Rekolan tuotteet ovat olleet meidän suosikkeja. Nyt kesän tullessa kotimaisten kasvisten osuus lisääntyy. 


Laatikosta saa tilattua myös karkkeja, superfoodeja, hygieniatuotteita ja kirjoja. Luomukarkit ovat kyllä kilohinnaltaan ihan jäätäviä, mutta mielummin ostan 100 grammaan karkkia kuin kilon, koska ne kaikki tulee aina syötyä. Mitä vähemmän ostaa, sitä vähemmän syö. 

Kotiinkuljetus maksaa 7 euroa. Kallista, vai? Jos lähden tästä autolla kauppaan, menee bensoihin ja autoon rahaa (lasken matkakuluihin aina mukaan myös auton kustannukset, esimerkiksi tässä kuussa meillä menee 1500 euroa uusiin kesärenkaisiin ja huoltoon). Lisäksi kaupasta tulee aina ostettua jotain ylimääräistä. Ja se kauppareissuun menevä aika on korvaamatonta. 
Sen ajan saan nyt olla rauhassa lapseni kanssa. 

Parasta on se, että saan tuotteet suoraan kotiovelle työpäivän aikana, ei tarvitse käydä kaupassa kotimatkalla / viikonloppuna muuta kuin täydentämässä nopeasti jotain. Ja toiseksi parasta on Luomulaatikon valikoima, mistään muualta en ole löytänyt niin laajaa valikoimaa luomua yhdestä paikasta.  Lisäksi olen laatikon kautta tutustunut moneen kasvikseen ja hedelmään, joiden olemassa olosta en tiennyt.