Unettomuudesta

Olen nukkunut huonosti viimeiset 18 vuotta. En muista tarkalleen mistä unettomuuteni alkoi. Osasyynä varmasti oli harvinaisen kovaa kuorsaava mies ja pian miehen jälkeen elämääni saapunut pieni koira, joka sairastui pentuaikana epilepsiaan ja sai öisin kohtauksia. Näiden kahden yhdistelmänä aloin nukkumaan huonosti. Sittemmin unta huonontamaan tuli selkärankareuma, joka johti siihen, että heräsin öisin kovaan selkäsärkyyn. Selkäsärkyä provosoi se, etten oikein osaa nukkuessani vaihtaa asentoa vaan vaihdan asentoa vain silloin kun herään. Jos nukun hyvin, herään samasta asennosta mihin olen nukahtanut. Sittemmin unettomuuttani on lisännyt stressi ja koliikkilapsi ja bonuksena vielä rohiseva koira, joka tykkää nukkua jalkojen päällä. Joo, meidän perheen koirat alkavat nyt olemaan tässä.

Jossakin kovimman ahdistuksen ja stressin aikana olen kokeillut unilääkkeenä tsopikloninia, tutummin Imovanea. Sen lisäksi olen käyttänyt oikeastaan kaikkia reseptivapaita unilääkkeitä mitä apteekista saa. Tsopikloni auttoi nukkumaan mutta yhtään sen virkeämpänä en aamuisin herännyt kuin mitä heräsin niinä aamuina kun en lääkettä ottanut. Ja koska iso osa työstäni on sitä, että yritän vieroittaa vanhuksia unilääkkeistä niiden huomattavien haittavaikutuksien vuoksi, en ole itse enää halunnut reseptivalmisteita käyttää.

Unettomuuden lääkehoito ei ole väärin, mutta unilääke ei saa jäädä ihmisellä joka iltaiseksi tavaksi. Unilääkkeitä ei ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön. Tärkein asia unettomuuden hoidossa on miettiä syitä unettomuuden takana ja myös sitä, että onko kyseessä unettomuus joka tulee edes mieltää sairaudeksi. Normaaliin elämään kun kuuluu se, ettei stressitilanteissa nukuta. On jopa mietitty, että trauman jälkeinen unettomuus auttaa traumasta toipumisessa ja sen käsittelyssä. Toisaalta joskus pitkittyneessä stressitilanteessa unilääkkeet voivat olla paikallaan, mutta tarve tulee aina arvioida tapauskohtaisesti.

Kun puhutaan unettomuudesta, on tosiaan hyvä erottaa toisistaan tilapäinen ja lyhytkestoinen unettomuus, jota nykyään kutsutaan unettomuusoireeksi sekä unettomuushäiriö, joka luokitellaan itsenäiseksi sairaudeksi. Unettomuushäiriössä toimintakyky heikkenee päiväsaikaan. Kun puhutaan pitkäkestoisesta unettomuudesta, on tutkimustulosten perusteella hoito parhaimmillaan lääkkeetöntä.

Monesti omassa työssäni törmään omaisten ihmettelyyn siitä, miksi vanha ihminen pitää vieroittaa unilääkkeistä. Yksi iso ongelma on siinä, että unilääkkeet kyllä lisäävät unta mutta myös heikentävät sen laatua. Levätäkseen ihminen tarvitsee syvää unta ja REM-unta ja näitä kahta asiaa unilääkkeet eivät paranna. Lääkitty uni siis pidentää unen kestoa mutta heikentää sen laatua. Tällä hetkellä tutkimusten valossa näytää siltä, että perinteisiä unilääkkeitä paremmin unettomuuden hoidossa toimivat sedatiiviset masennuslääkkeet jotka vaikuttavat histamiini-1-kanavien kautta. Eniten kuitenkin viitettä on siitä, että unettomuuden paras hoito on lääkkeetön.

Monesti törmään myös ajatukseen, jossa ihmisen tulisi nukkua aina vähintään se kahdeksan tuntia. Sinänsä ajatus on oikea, mutta toisaalta osa meistä tulee toimeen vähemmällä unimäärällä ja osa puolestaan tarvitsee unta enemmän. On myös hyvä muistaa, että huolestua kannattaa vasta sitten jos unen määrä yhtäkkiä muuttuu jotenkin oleellisen paljon suuntaan tai toiseen.

Unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa voi noudattaa muutamia konsteja:
1) Unihygienia:  vuode on vain nukkumista varten, makuuhuoneen tulee olla rauhoittava ja viileä ympäristö ilman turhia aistiärsykkeitä.
2) Piristeiden käyttö. Tupakka ja kahvi ja monet muut aineet saattavat piristää vielä tuntienkin päästä niiden käytöstä. Toisille yksikin kuppi kahvia aamulla voi olla liikaa.
3) Raskaiden aterioiden nauttiminen illalla voi heikentää unen laatua. Iltaisin kannattaa panostaa nopeasti imeytyviin hiilihydraatteihin, jotka tunnetusti väsyttävät.
4) Nykykäsityksen mukaan raskas liikunta illalla saattaa kuitenkin auttaa unen saamiseen.
5) Stressaavia asioita ei kannata miettiä sängyssä. Tämä toki helpommin sanottu kuin tehty.
6) Alkoholi. Alkoholin kohtuukäyttökin heikentää unen laatua. Vaikka unimyssy saattaa illalla väsyttää, se heikentää unen laatua ja lisää sitä kautta väsymystä. 

Lähteenä Unettomuuden Käypä Hoito-suositus.