Ajatus lisääntyneestä pyykin määrästä joka johti ajatukseen elämäntaparemontin epäonnistumisesta

Tänään sain reenisalilla positiivista palautetta siitä kuinka olen kehittynyt. Kivaltahan se kuulosti ja suomalaiseen tapaan nolostuin. Mutta reeniä on tullut vedettyä (näin proreenaajan tapaan sanottuna) 3-7 kertaa viikossa helmikuusta lähtien, joten ihmehän se olisi jos mikään ei olisi kehittynyt. Väsynyt olen edelleen. Joka ikinen päivä ja ilta siitä klo 18 eteenpäin. Uni tulee yhä huonosti, eli todella huonosti eikä riitä kuin enintään viisi tuntia. On muuten koomista kun potilaat töissä valittavat, etten ymmärrä heidän unettomuudestaan. Juu, en niin. Kohta 20 vuotta sitä on kestetty, joka ikinen yö heräämistä ja unen saannin vaikeutta. En oikeasti tiedä tai ainakaan muista, olenko nukkunut tuon viimeisen 20 vuoden aikana kahdeksaa tuntia putkeen koskaan. Ehkä kerran tehdessäni töitä perjantai-aamusta maanantai-iltapäivään. Silloin kolmantena työyönä taisin nukkua kahdeksan tuntia. Nyt aloitin yöpäivystykset uudelleen kun ajattelin, että nukun joka tapauksessa huonosti, niin kai siinä samalla voi tehdä töitä. Paitsi että niinä työ-öinä nukun vielä huonommin.

Ruokavaliota olen yrittänyt muuttaa parempaan suuntaan, mutta onnistuminen ei ole ollut kovinkaan mahtavaa. Tosin roskaruoan määrä on vähentynyt huomattavasti eikä karkkiakaan mene enää kuin viikonloppuisin. Veden juonti on lisääntynyt. Proteiinin määrä on lisääntynyt. Käytetyn alkoholin määrä on vähentynyt. Lihankin määrä on vähentynyt mutta joo, niitä kasviksia saisi mennä vielä enemmän. Vitamiineja syön purkista vielä varmuuden vuoksi, mutta eipä niistäkään tunnu olevan apua. Ruokarytmi on säännöllinen, enkä juurikaan napostele. Juon kahvia yhden kupin aamulla, toki se on tuplaekspresso. Energiajuomia en ole käyttänyt yli vuoteen.

Niin ja siis siitä pyykistä. Tänään taas konetta täyttäessäni ajattelin, että pesen pyykkiä nykyään paljon useammin kuin ennen. Pyykin määrä on lisääntynyt tämän elämäntaparemontin myötä. Tai oikeastaan, ehkä ei kuitenkaan. Muistin juuri, että mehän pestiin kestovaippoja vielä vuosi sitten harva se päivä. Niitä ei tarvitse pestä enää kuin satunnaisesti, kun ainoa käytössä oleva vaippa on yövaippa. Mutta ehkä me olemme tilanteessa plus miinus nolla, kun reenivaatteet pitää pestä joka reenin jälkeen ja täten pyykkimäärä on lisääntynyt tai siis ainakin pysynyt kestovaippatasolla. Pyykinpesun lisäksi elämässäni on muuttunut suihkussa käynti. Aiemmin kävin suihkussa 2-3 päivän välein, nyt ajoittain jopa päivittäin. Riippuen hien määrästä. Luin muuten tutkimuksesta, jossa todettiin jälkihien olevan pahempi jos suihkuun menee suoraan reenin jälkeen. Voin kerta omakohtaisesta kokemuksesta sen olevan totta.

En tiedä mitä tässä seuraavaksi tekisi. Väsynyt ei enää jaksaisi olla. Alan olemaan niin epätoivoinen tähän elämäntaparemontin hitauteen sekä väsymyksen poistumisessa että tulosten ulospäin näkymisessä, että harkitsen tosissani jonkun ruokavalio-ohjelman ostanmista.

 Tässä avautumisessa ei tainnut olla päätä eikä häntää eikä varmaan keskivartaloakaan mutta muutama huono vitsi sitten niidenkin edestä. Yli kahdeksan kuukautta on mennyt elämäntaparemonttia ja omasta mielestäni ainoa näkyvä muutos on se, että käytän nykyään räikeitä huulipunia. Mitäs mieltä, hitti vai huti? Ps. paita on ihanan Uhanan kesämallistoa.

Meidän kesälomareissusta

Olen joskus ollut kova matkustamaan. Paino nimenomaan sanalla joskus. Vielä vuonna 2012 kävin Thaimaassa ja New Yorkissa, mutta sitten tuli raskaus ja lapsi ja työt ja ekointoilu ja matkustus on vain jäänyt. En myöskään ole kaivannut sitä kovinkaan paljon kun kotonakin on tekemistä riittänyt ihan vain lapsen kanssa touhutessa. Pikkuhiljaa kuitenkin haave reissaamisesta on palannut. Tein kuitenkin periaatepäätöksen jokin aika sitten, että pyrin välttämään lentämistä mahdollisimman paljon. Oikeastaan tein päätöksen, jonka mukaan lennän sitten vasta kun olen rehellisesti kasvissyöjä, eikä sitä ihmettä ole vielä tapahtunut. 

 Viime syksynä kuitenkin hieman ex tempore hankimme perheeseen matkailuauton, tuttujen kesken Möhkön. Hankinnan takana oli reissaamisen toive, iso koira jota ei voi jättää hoitoon ja miehen harrastukset joihin olisi kiva mennä mukaan. Hankinta toteutui samalla tavalla kuin asunnon ostaminen tässä perheessä: päätimme mitä haluamme ja teimme nettihaun, menimme katsomaan lähistöllä sijaitsevaa sopivaa autoa ja ostimme sen. Turhia miettimättä tai arpomatta. Viimeisen kerran ennen tätä kesää matkustin valmismatkalle  Kalymnokselle syksyllä 2013. Ja siis minä, intohimoinen omatoimimatkaaja matkustin silloin ihan oikeasti valmismatkalle. Toki silloin 5 kk ikäisen lapsen kanssa se oli hyvä ratkaisu. Tänä kesänä lähdimme sitten toteuttamaan Euroopanreissua Möhköllä ja mukana karvanlähtönsä juuri aloittanut berninpaimenkoira, tuttavien kesken Pumpa. Reissun teemana oli, ettei suunnitella liikoja vaan katsotaan mitä tulee eteen. Kaksi tavoitetta kuitenkin oli: Tanskan Legoland ja Alpit.

Äitinä sitä venyy ihmeellisiin asioihin viihdyttääkseen lastaan.

Silloin joskus reissaamisesta muodostunut rutiini ja rutiinin myötä reissulle mukaan otettava tavara määrä pieneni ja pakkaaminen oli helppoa. Nyt se rutiini oli kadonnut jonnekin. Saimme kyllä ennen reissua tehtyä listan mitä on järkevä ottaa mukaan ja mitä ei. Vaikka emme ole kokeneita karavaanareita, niin muutaman pienimuotoisen sisämaanmatkailun jälkeen on muodostunut jonkinlainen käsitys siitä, mitä matkailuautomatkalla kannattaa ottaa mukaan. Loppujen lopuksi mitään kovin oleellista ei jäänyt kotiin eikä mitään kovin turhaa tullut mukaan. 

Reissukoira Pumpa, jolla oli mukana viilennysmatto ja oma tuuletin.

Alkuun voisi kuitenkin kertoa muutaman huomion. Oli aikamoinen järkytys todeta olevansa jälleen melkoinen noviisi reissaamisessa. Ensinnäkin, ota vain yhtä väriluokkaa vaatteita mukaan kun kyseessä on pidempi reissu jossa oletettavissa on pyykinpesu. Ei siis tummia ja vaaleita vaan jompaakumpaa. Ainakin jos itse tykkäät kotona pestä pyykit lajiteltuina. Jos et tykkää, niin ei sillä reissusakaan ole merkitystä. Itse suosin reissussa aiemmin tummaa, koska siinä ei näy lika niin helposti. Nyt otin mukaan pari mintunväristä paitaa ja hinkkasin niitä sitten harva se päivä kun onnistuin tiputtamaan rinnuksille milloin mitäkin. Kannattaa myös ottaa materiaalina helppohoitoisia vaatteita, eli merinovillaa, villaa ja puuvillaa näin keinokuituja kaihtavan näkökulmasta. Villa on helppo tuulettaa puhtaaksi ja puuvilla kuivuu kohtuu nopeasti. Villa on hyvä siitä, että se on lämmin ja viileä tarpeen mukaan. Luonnonkuituiset (silkki pois lukien) on myös kohtuu helppo saada suoristumaan pienellä kostutuksella ja ripustuksella (pyykkinaru ostettiin Legolandista).

Lapsi innoistui reissusta kun päästiin perille Legolandiaan.

Leatherman on hyvä esine olla mukana matkalla kuin matkalla. Siinä on sakset, tölkinavaaja, veitsi ja ruuvimeisseli jolla voi korjata Möhkön oven. Olen itse joskus koonnut Lundian lipaston Leathermanilla ja kivellä. Ja pullollisella viiniä. Lipasto on muuten vieläkin kasassa.

Ja jos meinaat lähteä Keski-Europpaan suppaamaan, kannattaa tarkistaa, että mukana on mela (tätä palasimme erikseen hakemaan) ja lautaan evä (tätä emme enää palanneet hakemaan kun olimme jo pitkällä Etelä-Ruotsissa kun kesämökiltä soitettiin evän olevan laiturilla). No, suppailu on täysin yliarvostettu harrastus ja oman laudan hankkiminen tällaiselle lahopäälle on näköjään myös täysin turhaa.

Onneksi aurinkokin paistoi välillä ja lämmintä riitti.

Passit kannattaa myös kuvat etukäteen ennen reissua eikä miettiä asiaa vasta sitten, kun olet tunnin ajan etsinyt Bernin passia parkkipaikalla kun se on mystisesti hävinnyt johonkin. Ylipäätäänkin olisi järkevää, että myös pienessä matkailuautossa kaikilla tavaroilla olisi paikkansa jotta tavaroita ei tarvitsisi joka ilta etsiä tunnin edestä. Yksi Hampurissa hyväksi havaittu keino on ostaa läpinäkyviä muovilaatikoita, joihin voi pakata tavaroita ja sitten vielä joku järkevä voisi kirjoittaa niihin varuiksi ”kenkiä”, ”likapyykkiä” ja ”leluja”.  Ikea-boikotti katkesi ja nyt voin todeta, että meillä on Hampurilaisia Ikea-laatikoita Möhkössämme. Paitsi, että niiden kiinnityssysteemi on surkea ja hankin lähitulevaisuudessa uudet laatikot niiden tilalle. 

Lopputulemana me olemme hengissä ja perheenä ja teemme uuden reissun ensi kesänä. Möhköllä. Bernin kanssa. 

Seuraavassa osassa käsitellään Legolandiaa.

Värikoodaus asustuksessa toimii myös reissussa.

Pitkästä aikaa

 

Viime talvena kyllästyin lopullisesti väsyneeseen oloon ja höttöiseen olemukseen. Olen joskus liikkunut aktiivisesti mutta viimeiseen kolmeen vuoteen olen lähinnä löhönnyt sohvalla. Ja kun ikää tulee lisää, aineenvaihdunta hidastuu ja kroppa toimii muutenkin koko ajan huonommin jos siitä ei pidä itse huolta. 

Osana elämäntaparemonttia aloitimme helmikuussa Crostrainingin. Aluksi kävimme muutaman kerran viikossa ja nyt viime ajat olen käynyt salilla 5-6 päivänä viikossa. Paino ei ole pudonnut eikä vyötärö pienentynyt juurikaan mutta lantion ympärysmitta on vähentynyt ja housut istuvat paremmin päälle. On myös ollut suuri ilo huomata, että sarjoissa käyttämäni painomäärät ovat pikkuhiljaa kasvaneet ja jaksan juosta koko ajan paremmin. Olemme päässeet hyvään rutiiniin ja toivon, että pystyn pitämään siitä jatkossa kiinni. 

Ensimmäinen haaste rutiinin suhteen tulee elokuussa kun vaihdan työpaikkaa hetkeksi. Uusi työpaikkani ei ole lähelläkään meidän salia ja pelkään, että alan jälleen luistamaan rutiinistani. Toisaalta nykyään jumppaan jo kotonakin jos en jostain syystä pääse salille. Olen myös yrittänyt etsiä erilaisia nettijumppapalveluita, mutta en ole vielä löytänyt omaani. Nettijumppapalvelut ovat kyllä hyvä ajatus mutta jotenkin ainakin itse kaipaan hieman läheisempää kontaktia ohjaajaan. Kaipaan siis lähinnä sitä, että joku huutaa lujaa "jaksaa jaksaa". 

 

Nämä asukuvat eivät ole siitä parhaimmasta päästä. Vimman lippis tuli juuri postissa enkä oikein tiedä onko se minun juttuni vai ei. Miehen mielestä se oli hassun näköinen. Ja kaikesta urheilusta huolimatta naama turpoaa varsin nopeasti jos viikonlopun aikana tulee herkuteltua enemmän kuin liikuttua tai itseasiassa vaikka tulee kuinka liikuttua. Toiveena olisi päästä jälleen takaisin vanhaan postausrytmiin eli noin kerta viikkoon mutta saa nähdä miten tässä käy. 

 

Päivän asuna Uhana paita / Made in Finland, Vimman lippis, Leviksen farkut, Isabel Marantin kengät / Kirpputorilöytö ja Chanelin laukku / Kirpputorilöytö