Eilen illalla pääsin seuramaan niin sanotusti livenä Teri Niitin imetysgaten kehittymistä. Vietän aikaani eräässä äiti-ryhmässä Facebookissa ja sinne tuo Terin julki-imetystä paheksuva päivitys ilmaantui melko pian julkaisunsa jälkeen. Ja siitähän se sitten lähti. Aamulla asia oli noteerattu jo Lähiömutsiblogista Helsingin sanomiin asti. Voi Teri, etkö todellakaan tiennyt, ettei äitejä kannata suututtaa, ainakaan julkisesti sosiaalisessa mediassa?
Jälleen kerran tuli huomattua se, että osa imettävistä äideistä viettää aikaansa somen parissa. Ja missäpä muuallakaan, kun käsittääkseni imettäminen saattaa olla varsin aikaa vievää puuhaa. Näinpä kaikki äitiyteen liittyvät mielipiteet leviätä sitä kautta varsin nopeasti ja kun erehdyt sohaisemaan siihen suuntaan negatiivisesti, tulet saamaan aivan varmasti reaktion. Ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Vielä tänään aamulla, Terin anteeksipyynnön jälkeen, äitiryhmässä kehoitettiin antamaan Terin yritykselle Facebookissa negatiivista palautetta sekä lähettämään hänelle yksityisviestejä somen kautta ja paheksumaan hänen ilmaisemaansa mielipidettä. Anteeksipyyntö oli kuultu, mutta sitä ei oltu vielä täysin hyväksytty.
En itse ole koskaan imettänyt, enkä ole mikään julki-imetyksen puolesta- tai vastaanpuhuja. Laitan julki-imetyksen kategoriaan, johon kuuluvat asiat joita vastaan minulla ei ole mitään, joita voisin itse tehdä mutta oman kokemuksen puuttuessa en osaa suhtautua asiaan suurella intohimolla. Se, miksi Terigate alkoi minua vaivaamaan, oli se raivon määrä minkä Teri sai niskaansa.
Yritän noudattaa omassa elämässäni linjaa, jossa sanon somessa saman minkä sanoisin vasten kasvoja julkisesti. Nyt Teria on nimitelty, uhkailtu ja hänen seksuaalinen suuntautumisensakin on vedetty mukaan asian käsittelyyn. Osa palautteesta oli todella julmaa, ilkeää ja pahansuovaa. Vaikka Teri itsekään ei tässä mikään enkeli ollut, niin mielestäni henkilökohtainen uhkailu ja nimittely ei ole asiaankuluvaa millään tavalla ja sen joukkoon häviää ne asiallisetkin palautteet hyvin nopeasti.
Teri toimi väärin jakamalla sosiaalisessa mediassa kuvan naisesta imettämässä ja arvosteli tätä toimintaa.Suurin vääryys tuli siinä kohdassa, kun kuvassa esiintyvä nainen oli selvästi tunnistettavissa. Pelkkä mielipiteenilmaisu tuskin olisi nostanut moista paskamyrskyä, vaikka mielipide ei olisikaan kaikkien mieleen. Mutta oliko kyseessä todellakin niin suuri virhe, että vielä anteeksipyynnön jälkeen virheen tekijä ansaitsee julkista sanallista kivitystä? Miksi minusta tuntuu siltä, että olemme hävittäneet sosiaalisen median myötä käytöstapamme? Onko todella niin, että jos yksi ihminen tekee virheen, niin se oikeuttaa hänen kohdallaan nimittelyyn ja uhkailuun? Ja miksi ihmisen seksuaalinen suuntautuminen pitää vetää asiaan mukaan? Teri ei toiminut tässä tilanteessa oikein, mutta peiliin katsomisen paikka on kyllä myös muutamalla (sadalla) muullakin asiaan kommentoineella kanssaihmiselläkin. Josko jatkossa yritettäisiin kaikki pysyä asialinjalla myös antamamme palautteen suhteen?
Loppujen lopuksi Teri taisi tehdä julki-imetykselle suuren palveluksen. Seuraavan kerran kun suomalainen julkisuuden henkilö aikoo arvostella julkisesti imetystä, niin hän varmaan miettii kaksi kertaa. Ja jokainen äiti, joka arkailee imetyksensä kanssa, sai nyt melkoisen rohkaisun olla välittämättä yksittäisten ihmisten vaivannäöstä imetyksen suhteen. Terin negatiivinen mielipide kun jäi melko yksinäiseksi äitien vastahyökkäyksen alla ja hyvä niin. Tämä vuosi alkoi sillä, että julkinen mielipide teki julki-imetyksestä hyväksyttävää jopa Finnairin ykkösluokassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti