Mummottaa

Lapsi oli viikonlopusta yhden päivän hoidossa mummon luona. Mies lähti harrastamaan omiaan ja minä sain ommella rauhassa. Ja urheilla rauhassa. 

Viiden tunnin ompelun aikana syntyi tämä Selma-mekko mekkotehdas kirjasta. Ensimmäisen kerran kun koitin mekkoa päälle, tuli mieleen oman mummoni yöpuvut. Olin kuitenkin suunnitellut juuri tästä kankaasta mekkoa jo jonkin aikaa, eikä lopputulos ollut hyvä. Tein myös liian ison koon, en uskonut ohjetta, joka ohjeisti tekemään yhden koon normaalia pienempää jos käyttää joustavaa kangasta. Onneksi toki malli on sellainen, ettei haittaa vaikka koko on hieman suuri. Mutta se mummotuntu. En oikein pääse siitä yli enkä ympäri. 

Myös mekon kaulus jäi roikkumaan, kokeilin kanttausta pitkästä aikaa, enkä muistanut että sen kantattavan nauhan pitäisi ilmeisesti olla lyhyempi kuin kaula-aukon? Olen käyttänyt aiemmin oikeastaan aina resorikanttausta ja taidan palata siihen jatkossakin. 

Mutta en tiedä mikä mummokausi nyt on menossa, tämä kukkamekko toi mummon mieleen ja nyt kun katsoin sunnuntain asukuvia, niin jotenkin niistäkin tuli mummo-olo. Missä se kaikki rokkenrolli on, se jota mielestäni aiemmin oli pukeutumisessasi vaikka muille jakaa? 

No, jos äitiä mummottaa niin yritettään peitellä sitä opettamalla lapsi skeittaamaan. 

Päivän asu: 

Neule: Nanso / Made in Finland 

Toppi Uhana / ommeltu Suomessa

Housut Punainen Norsu / Made in Finland

Kengät Vans

Laukku Lumi 

Hattu Costo 

On muuten ihanaa, kun on kevät! Ollaan oltu ihan tosi paljon ulkona lapsen kanssa, laitettu pihaa ja hypitty trampalla. Ei onnelliseen arkeen todellakaan paljon tarvita, kunhan vain muistaa nauttia pienistä asioista.