Yritän myös tehdä ratkaisut ja päätökset elämässäni niin, ettei minun tarvitsisi katua mitään ja että pystyn seisomaan päätösteni takana. Jos teen vääriä ratkaisua, yritän oppia niistä enkä kanna virheitäni mukanani katuen tekojani. Yritän välttää riitoja perheessäni ja ystäväpiirissäni. Perheen kanssa tulee kyllä riideltyä ajoittain liikaakin, mikä harmittaa ja yritän siitä koko ajan oppia pois. Joskus luin jostakin, että miksi puramme kaiken huonon olomme niihin ketkä ovat lähellämme ja näytämme parhaat puolemme ulkopuolisille. Ehkä siksi, että luotamme siihen, että läheisemme kestävät sen?
Monesti kuulen ihmisten sanovan, olen tällainen enkä muuksi muutu. Mutta minä itse, minä haluan muuttua. Haluan oppia olemaan parempi ihminen muita kohtaan. En halua olla sellainen joka kiukuttelee ja huutaa ja raivoaa ja pitää omista "oikeuksistaan" kiinni välittämättä muista sen enempää.
Monesti kun joku yrittää ohitella kassajonossa, niin annan heidän ohittaa. Ei minulla ole niin kiire mihinkään. Ja jos on, niin en seiso siinä jonossa. Kun asiakaspalvelija tekee virheen, en ensimmäisenä suutu siitä hänelle. Kun junani on myöhässä, en pura raivoani konduktöörille, joka sille asialle ei oikeasti voi yhtään mitään. Kun lapsi juoksee päin lastani kaupassa, hymyilen lapselle ja sanon, että vahinkoja sattuu. Eihän se ole sen lapsen vika, jos vanhemmat eivät pysy perässä.
En tiedä mihin zenimäiseen kokonaisuuteen pyrin, mutta olen onnellinen siitä, että yritän ja ajoittain siinä jopa onnistun.
Enkä tiedä miten tämä maailma voi ikinä muuttua paremmaksi, jos me kaikki koko ajan vain ajattelemme itseämme. Kun muutamme itsemme, muutamme myös ympäristömme.
Rauhallista sunnuntaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti